Saapuminen ja asuntola
Suomessa lähtöjärjestelyt sujuivat HY:n liikkuvuuspalvelujen avulla ongelmitta. Viisumi tuli nopeasti ja YTHS:ltä saa ilmaiseksi HIV-testin sekä lääkärin allekirjoituksen terveystodistukseen. (Kannattaa huomioida, että YTHS on heinäkuun kiinni.) HSE:llä on puolestaan erittäin kattavat englanninkieliset nettisivut, joista löytyy paljon tietoa (esim. mitä dokumentteja tulee ottaa mukaan)!
Tiistaina 23.8. lähdin jännittyneenä kohti lentokenttää. Ihmeen kaupalla olin onnistunut pakkaamaan jättilaukkuuni juuri 23,7 kiloa tavaraa, ja säästyin lisämaksuilta (yläraja olisi ollut 23 kiloa). Lento kesti minimaaliset 1h 20min ja hetkessä olinkin jo Sheremetyevon kentällä. HSE:ssä toimii vapaaehtoisyhteisö, joka parittaa jokaiselle halukkaalle vaihtarille "buddyn", joka auttaa alun järjestelyissä. Oma buddyni Natalie ottikin jo hyvissä ajoin yhteyttä ja sovimme, että hän tulee minua vastaan Belarusskayan asemalle ja saattaa asuntolaan. Ainoa tehtäväni oli siis löytää lentokentältä Aeroexpressin kaupunkiin kulkeva juna, ostaa lippu ja hypätä kyytiin. Lipun sain näppärästi automaatista (englanniksi) ja junamatka taittui puolessa tunnissa. Päätepysäkillä Natalie odotti iloisesti nimikyltin kanssa ja auttoi minut asuntolalle.
Asuntolalla sain ensitöikseni eteeni jäätävän kasan papereita allekirjoitettavaksi. Natalie toimi aputulkkina ja sain hoidettua itselleni asuntolaan kulkuluvan (tilapäisen, virallisen hommaamiseen pitää vielä tehdä jotakin) ja allekirjoitettua vuokrasopimukset, paloturvallisuusohjeet jnejne. Asuntolassa hoitui myös Moskovaan rekisteröinti, joka pitää uusia joka reissun jälkeen jos menee vaihdon aikana matkustamaan. Seuraavaksi asuntolan vastaava esitteli tilat, jotka yllättivät positiivisesti! Majoitun kahden hengen huoneessa (kämppis ei ole vielä saapunut), ja neljän hengen kompleksille on aina oma vessa/suihku. Olin jo henkisesti varautunut jakamaan koko kerroksen kanssa! Suhteellisen siistiä on. Kerroksittain löytyy keittiö, pyykinpesukone ja silitysvälineet ja alimmassa kerroksessa on ilmainen kuntosali. Asuntoloita on useita ja itselläni kävi hyvä tuuri, kun sain majapaikakseni talon nro 5, joka sijaitsee VDNH:n vieressä todella kauniilla ja helppokulkuisella paikalla.
Asuntolaan saapumisen jälkeen lähdimme Natalien kanssa hoitamaan asioita. Haimme lähikaupasta yleistarvikkeita: shampoo, hammastahna yms (ei kannata kantaa Suomesta), ja kauempaa Hoff-kaupasta astioita (asuntolavieraiden pitää ostaa omat). Lisäksi hommasimme Megafonelta minulle paikallisen liittymän ja kävimme maksamassa pankissa vuokrani joulukuun loppuun asti. Sain Natalien ansioista neuvoteltua noinkin pitkän maksukauden, muut joutuvat ramppaamaan pankissa joka kuukausi maksamassa. Tammikuun paluupäivä on vielä epäselvä, eli tammikuussa maksan vain niistä päivistä, jotka olen vielä Moskovassa. Lisäksi hommasimme minulle oman Troika-kortin, johon voi kätevästi ladata metromatkoja. Kävimme myös katsomassa yliopiston rakennukset ja Natalie näytti mihin pitää mennä ja milloin. Saapumispäivä oli siis buddyn ansiosta yllättävän helppo ja erittäin tehokas!
Tiistaina 23.8. lähdin jännittyneenä kohti lentokenttää. Ihmeen kaupalla olin onnistunut pakkaamaan jättilaukkuuni juuri 23,7 kiloa tavaraa, ja säästyin lisämaksuilta (yläraja olisi ollut 23 kiloa). Lento kesti minimaaliset 1h 20min ja hetkessä olinkin jo Sheremetyevon kentällä. HSE:ssä toimii vapaaehtoisyhteisö, joka parittaa jokaiselle halukkaalle vaihtarille "buddyn", joka auttaa alun järjestelyissä. Oma buddyni Natalie ottikin jo hyvissä ajoin yhteyttä ja sovimme, että hän tulee minua vastaan Belarusskayan asemalle ja saattaa asuntolaan. Ainoa tehtäväni oli siis löytää lentokentältä Aeroexpressin kaupunkiin kulkeva juna, ostaa lippu ja hypätä kyytiin. Lipun sain näppärästi automaatista (englanniksi) ja junamatka taittui puolessa tunnissa. Päätepysäkillä Natalie odotti iloisesti nimikyltin kanssa ja auttoi minut asuntolalle.
Asuntolalla sain ensitöikseni eteeni jäätävän kasan papereita allekirjoitettavaksi. Natalie toimi aputulkkina ja sain hoidettua itselleni asuntolaan kulkuluvan (tilapäisen, virallisen hommaamiseen pitää vielä tehdä jotakin) ja allekirjoitettua vuokrasopimukset, paloturvallisuusohjeet jnejne. Asuntolassa hoitui myös Moskovaan rekisteröinti, joka pitää uusia joka reissun jälkeen jos menee vaihdon aikana matkustamaan. Seuraavaksi asuntolan vastaava esitteli tilat, jotka yllättivät positiivisesti! Majoitun kahden hengen huoneessa (kämppis ei ole vielä saapunut), ja neljän hengen kompleksille on aina oma vessa/suihku. Olin jo henkisesti varautunut jakamaan koko kerroksen kanssa! Suhteellisen siistiä on. Kerroksittain löytyy keittiö, pyykinpesukone ja silitysvälineet ja alimmassa kerroksessa on ilmainen kuntosali. Asuntoloita on useita ja itselläni kävi hyvä tuuri, kun sain majapaikakseni talon nro 5, joka sijaitsee VDNH:n vieressä todella kauniilla ja helppokulkuisella paikalla.
Asuntolaan saapumisen jälkeen lähdimme Natalien kanssa hoitamaan asioita. Haimme lähikaupasta yleistarvikkeita: shampoo, hammastahna yms (ei kannata kantaa Suomesta), ja kauempaa Hoff-kaupasta astioita (asuntolavieraiden pitää ostaa omat). Lisäksi hommasimme Megafonelta minulle paikallisen liittymän ja kävimme maksamassa pankissa vuokrani joulukuun loppuun asti. Sain Natalien ansioista neuvoteltua noinkin pitkän maksukauden, muut joutuvat ramppaamaan pankissa joka kuukausi maksamassa. Tammikuun paluupäivä on vielä epäselvä, eli tammikuussa maksan vain niistä päivistä, jotka olen vielä Moskovassa. Lisäksi hommasimme minulle oman Troika-kortin, johon voi kätevästi ladata metromatkoja. Kävimme myös katsomassa yliopiston rakennukset ja Natalie näytti mihin pitää mennä ja milloin. Saapumispäivä oli siis buddyn ansiosta yllättävän helppo ja erittäin tehokas!
Kommentit
Lähetä kommentti